Pioneeriajat ennen sotia

Suomen Ilmavoimissa taitolentoa lensi ensimmäisenä venäläinen emigrantti, kapteeni Valdemar Adlerheim jo vuonna 1918. Ensimmäinen taitolentoliikkeitä tehnyt suomalainen lentäjä oli jääkärikapteeni Gunnar Holmqvist. Holmqvist teki Ilmailuvoimien komentajan Hellmannin päiväkäskyjen mukaan syyskuussa 1919 renversementin (pystykäännöksen), glissadin (sivuluisun) ja neljä loopingia. Sarjaa täydensi vielä lokakuussa tehty vrille (syöksykierre), jota silloin kutsuttiin korkkiruuviksi.

Ensimmäinen varsinainen siviilitaitolentäjä oli Paavo Aikala, joka teki kertoman mukaan Bücker Jungmannilla startissa suoraan pyöriltä 1½ nopeata vaakakierrettä selkälentoon. Näihin aikoihin hänellä oli noin 120 tunnin kokonaislentokokemus! Malmin kentän avajaisissa 1938 nähtiin kaksimoottorisella Avro Ansonilla tehty silmukka, valokuvista päätellen varsin matalalla. Lisäksi VL Viiman prototyypillä lennettiin taitolento-ohjelma.

Lentonäytösten aika 50–70 -luvuilla

Toisen maailmansodan jälkeen oli Suomessa vain pari todella taitolentokelpoista siviilikonetta. Suomen Ilmailuliiton Pilvien Huimapäät kiertueilla esittivät taitolentoa 50-luvun alkuvuosina Erkki Kantonen, Raimo Aulio ja Esko Halme ja hänen jälkeensä Seppo Saario. Kalustona heillä oli muun muassa aikansa huippukone Bücker Jungmann. Kiertueilla sattui ja tapahtui kaikenlaista, tunnetuin tapaus lienee pieleen mennyt Ounasjoen sillan alitysyritys Rovaniemellä

Järjestelmällinen koulutus ja kilpailutoiminnan viriäminen 80 -luvulla

Seppo Saariolla on yli 800 lentonäytöksen ja vuosikymmenien kokemus taitolennon kouluttajana. Hänen kauaskantoisin saavutuksensa on Yhdysvaltain taitolentojärjestön IAC:n luokkajärjestelmän tuominen Suomeen, mikä loi puitteet kurinalaiselle taitolentoharrastukselle. IAC:n järjestelmä on viisitasoinen alkaen hyvin yksinkertaisista perusliikkeistä Primary-tasolla päätyen ylimpään Unlimited-tasoon, jossa kilpaillaan maailman huippupilottien sarjassa. Asteittain vaikeutuvat luokat mahdollistavat turvallisen kehityspolun. Jokaisessa luokassa järjestetään myös kilpailuja ja näin eritasoisille piloteille ja koneille tarjotaan mahdollisuus kilpailemiseen.

Urheilutaitolentäjät ry (UTL) perustettiin 1983 ja se toimii käytännössä lajiliittona järjestäen SM-kilpailut ja koulutusta sekä koordinoiden kansainvälistä yhteistyötä. Suomen ensimmäiset taitolentokisat järjestettiin Oripäässä 1986 ja ensimmäiset viralliset SM-kisat 1990.

Kansainvälistyminen

Kilpataitolennon kansainvälistyminen Suomessa alkoi 90-luvulla pienin askelin. 2000-luvulle tultaessa kilpailuihin osallistuminen lisääntyi ja laveni. Ensimmäiset taitolennon arvokisat järjestettiin Suomessa vuonna 2007 Joensuussa (EM-kisat) ja siellä Suomen taitolentomaajoukkue oli ensimmäisen kerran mitaleilla voittaen joukkuepronssia. Aktiivisesti EM- ja MM-kilpailuihin ovat osallistuneet ja myös pärjänneet Mikko Jägerholm ja Sami Kontio.

Purjekoneilla on lennetty taitolentoa aina, mutta järjestäytyneen kilpailutoiminnan piiriin se tuli aktiivisesti mukaan vasta 2000-luvulla. Suomessa on järjestetty peräti kahdet purjetaitolennon MM-kisat, vuosina 2010 ja 2013.

Taitolento voi varsin hyvin Suomessa. Kalusto on lisääntynyt tasaisesti ja aktiiviharrastajien määrä on kasvussa. Väkilukuun suhteutettuna harrastajamäärät ja kisasaavutukset ovat täysin vertailukelpoisia isojen ja perinteisten ilmailun suurvaltojen kanssa.